Mennääs taas

Viimeöinen rankkasade teki Máncoran keskustasta mutavelliä. Ensimmäisen tunnin aikana en edennyt kahtakaan kilometriä. Näkyi muutaman maa/mutavyöryn jäljet, ja parista kohtaa päätiestäkin oli hävinnyt osia. Isoja ja pieniä autoja jumissa mudassa. Nyt yötauolla Piurassa. Ensimmäinen espanjalaisten Etelä-Amerikkaan perustama kaupunki, vuodelta 1532. Pikkuhiljaa kun alan sisäistämään Perún standardit, sanoisin keskustan olevan erittäin viehättävä.

Máncora

Toista tuhatta kilometriä ajoin käytännössä aavikolla, kunnes päiväntasaajan lähestyessä alkoi vihertää. En toki yhteen putkeen ajanut. Löytyihän sitä Perustakin ihan oikeaa biitsiä! Yllättävän vähän tosin, rannikkoa kun riittää tuhansia kilometrejä. Ja aavikkoa, hiekasta ei ole pula. Surffausmestoja on kyllä, mutta hengailuun sopivia leppoisia hiekkarantoja ei kovin montaa. Oksennustauti vaivasi toissapäivänä, tämä rantaloma on mennyt lähinnäJatka lukemista ”Máncora”

Matkalla pohjoiseen

Sukellusten jälkeen ajelin Huanchacoon, siellä meni 4 päivää lepäillessä. Toki pari arkeologista kohdetta ehdin käydä katsomassa. Ja joka päivä päikkärit!

Ystävänpäivän sukellus

Ei ollut suunnitelmissa tulla Pucusanaan, saati sukeltamaan. Onneksi aikataulu on just nyt sen verran väljä että onnistui helposti. Lähitulevaisuudessa on tiedossa haastavampi sukelluskohde, edellisestä kerrasta on jo useampi vuosi aikaa. Reissua varatessa sanoivat, että pääsen mukaan ainoastaan mikäli käyn ennen kyseistä sukellusta dyykkaamassa ainakin kerran. Otin varmuuden vuoksi 2 sukellusta, meni oikein hyvin! Kai seJatka lukemista ”Ystävänpäivän sukellus”

Retkellä

Olin pari yötä viidakossa telttailemassa. Yksityinen reissu venekuskin ja oppaan kanssa. Ohjelmaa oli riittävästi. Patikointia, melontaa ja veneretkiä päivänvalossa ja pimeässä. Opas oli paikallinen luonnon ystävä, koulutettu ammattilainen. Huikea määrä tietoa ja hämmästyttäviä faktoja. Luonnontuntemus teki vaikutuksen. Näin käärmeitä, opossumin, kaimaanin, hämähäkkejä, sammakoita, isoja perhosia, sähköankeriaan, oravia, rotan, pinkin delfiinin, satoja apinoita ja lintuja. KuulinJatka lukemista ”Retkellä”

Viidakkoseikkailu

Ensimmäinen päivä takana, neljä jäljellä. Terrrvetuloa makumatkalle maailman yrjöttävimpiin keittiöihin! Matovarras oli suorastaan herkullinen, ja yllättävän helppo syödä.

Retriitti

Tuli käytyä syvällä viidakossa, kolmen tunnin venematka kaupungista. Ei ollut naapureitakaan lähistöllä. Mielenkiintoinen ja avartava kokemus! Kaksi seremoniaa miellyttävän shamaaniperheen vieraana. Tulen taatusti uudestaan.